Ole oma itsesi! Punk Ei o Kuallu! Lukas Moodysson: Me ollaan parhaita! ( Vi är bäst, 2013)

Ihana elokuva. Punk Ei o Kuallu! Olkaa omia itsejänne, tytöt, älkää välittäkö ahdasmielisistä kusipäistä! Haluaisin kyllä lukea myös Cocon alkuperäissarjiksen. Lukas Moodysson: Me ollaan parhaita!  Lukas Moodysson: Vi är bäst, 2013, trailer, mukana Moodyssonin haastatteluja.

Monster Highlights

Keltainen Giallo väri toivon, petturuuden, kevään, vaaran ja narsissin

Ja tietysti kauhun, italialaisen kioskikauhun / suspensen / jännärin / rillerin siis giallon, kuten Dario Argenton filmit. Taksikuskin ajoneuvosta (yellow cab) kohti Kill Bill nahka-asua. Keltainen on rikin hehkua demonin silmissä...






Mutta myös iloinen 1960- ja 1970-luku, kuinka huomaa pääsiäisenä keltaisen, limen ja rairuohon vihreän värien loiston, ja synnyn: Kevät koittaa, elämä voittaa... Se on herkkää haaleaa keltaista kuten pikku tipujen pörröinen hempeys. Pakanallista ilon ylistystä voi havaita myös Josephine Bakerin kuuluisasta banaani-hame-tanssista.. Joka jatkuu

Velvet Underground & Nico 
albumin kannessa Warholin banaanina...

 Elämän värit toim Osmo Pekonen esseekokoelma Osmo Pekonen wikissä
Keltainen, kullankeltainen, auringon ja lettukastikkeen väri. keltainen, kanarialinnunkeltainen väri toistuu Rosemaryn painajainen elokuvassa uuden alun odotuksen, vauvan saamisen, uuden kodin laittamisen värinä, mutta samalla keltaiset kukat kuten tulppaanit limittyvät jotenkin petillisuuteen - siis petollisuuteen. Keltainen lehdistö on törkylehdistöä, ihan pissan väristä.. Ihastuttavan heleät vaahterat toivottavat ihanan mullantuoksuiseen syksyyn, jota jotkut etelän vetelät pelkäävät - vaikkeivät asukkaan paikassa jossa oikea kaamos kestää kuukausia… Minulle syksy on ihanaa, hurjaa aikaa, osa tätä kiertoa. Vaikkapa keltaisissa Hai-saappaissa. Kellä on varaa. (Elämän värit toim Osmo Pekonen esseekokoelma: Brita Polttila: keltaisesta ) Keltainen : ” Keltainen risti oli ruton symboli. Keltainen tai keltamusta lippu luonnehti jotain karanteenissa olevaa. ” ja hän kirjoittaa Meksikossa keltaisen olevan vainajien jokavuotuisen juhlapäivän väri. Polttila jatkaa Frida Kahlon kuvaamalla keltaisella zempazüch -kukalla joka on ” kuoleman symboli jo atsteekkien ajalta ” ja kuinka Kahlon päiväkirjat kertovat kuinka keltainen symboloi hulluutta, sairautta, pelkoa, osa aurinko ja iloa… " Tsekkaa jos et usko " Kahlon taidetta linkissä:  Kahlon taidetta
Frida Kahlon raivoisa Meksinon daalia linkissä linkissä 
Minullekin keltamusta kertoo vaarasta, tarttuvasta taudista tai neuloista.

Giallo wikissä linkissä
Giallo englanninkielisessä wikipediassa

 Giallo Suspiria
suspiria

Rosemary´s baby La ragazza che sapeva troppo, 1963 - Trailer
Josephine Bakerin kuuluisasta banaani-hame-tanssista

Violetti väri dominoi: Queen Mab ja Joker: Start wearing Purple....

Se on psykopaattien väri? Violetti väri dominoi: Queen Mab ja Joker: Start wearing Purple....
Gogol Bordellon veisu sopii pop-kulttuurin violettiin pukeutuvien dominoivien ja demonisiin oman tiensä kulkijoihin, osa kutsuisi heitä hulluiksi, osa vain suuruudenhulluiksi... Violetti on upea väri, pyhä väri, kallis väri, aikoinaan vain keisarit saivat pukeutua purppuraan mutta miksi Herkuleksen aisapari Iolaus on aina violetissa kostyymissä? ;) Violetti on henkinen väsi, mystinen väri - mm Harry Potter-krääsässä.
      Neljät häät ja hautajaiset komediassa yksi päähenkilöistä, Scarlet, erittäin raikkaasti oma itsensä oleva ja mainiosti pukeutuva tyttö on pukeutunut violettiin vyöhön ja oranssiin mekkoon - pyhän ja pakana liitto.. Charlotte Coleman (1968–2001) IMDb linkissä . Kuva mekosta ja violetista vyöstä linkissä. Mutta voiko violettiin trikooseen pukeutuminen mennä mönkään? Kuten 90-luvun Mustanaamiossa?

violetit farkut, vadelman värinen villapusero, fuksian värinen huivi

Queen Mab osaa pukeutua upeasti - järven neito on taas niin kalpia...
Jack Nicholsonin esittämä Joker tärvelee kätyreineen taidemuseota -
mutta jättää Francis Baconin teoksen rauhaan...

 Start wearing Purple - Jokerit
So Serious - Iolaus

Why So Serious? - The Dark Knight (2/9) Movie CLIP (2008)



UFFin näyteikkuna, juhannusaattona 2013, iso roba

                                                       omakuvia, violetin pänselin kera

Musta on aina musta!

Kyllä musta on aina musta! Renoir sanoi:
"Musta on kaikkien värien kuningatar! " 

Musta on lempivärini... Kaunis ja kiiltävä, mutta yös pelottava. Marion pukeutuu mustiin alusvaatteisiin Psykossa sen jälkeen kun hän ei vienyt rahoja pankkiin... Hämis muuttuu saamelaisista väreistä mustaksi suuttuessaan, muuttuessaan... Musta Paraati... Musta Köksä, Musta Dahlia, Musta aurinko, Mustakaapu, Musta surma...  Musta raamattu, musta hevonen, mustat perhoset, musta joutsen.... Femme fatalen väri... Musta elokuva, film noir... Malevitsin Musta neliö on eräs lempiteoksistani.... Nihilismi, tyhjiö, hedonismi, masokismi, sadismi, latex, kun paikallisesta kaupasta ei saa edes mustaa kynsilakkaa, on oltava luova.

" Mutta minä en tunne mitään."

Musta Paraati

bändin univormu muistutti fasistien, ruskeapaitojen kostyymiä, paitsi värimaailma oli ruskea sijasta järkkymätön musta, ja heidän ghettoblasterinsa ei jauhanut propagandaa, vaan nihilismiä ja yleistä tunnottomuutta, ja epätoivoa. Metallisoundinen musiikki - en nyt tarkoita heavy metallia vaan lähinnä esi-industraalista konemaisen monotonista ahdistusta - heijasteli aikakautensa lopunajan epävarmuutta, tyhjyyttä. Selkeän narsistiset esteetikot eivät epäröineet katsoa kuvastimeen - kerro kerro - jonka postmodernisti pirstaleinen pinta ei paljastunut kokonaisuutta: kaatopaikkoja, hautauksia, saastaisia vesisateita, huutoja, ennustuksia, painajaisia, epävarmuutta minuudesta, hullua naurua, omia ajatuksia, ja ihmiset ovat kesytettyjä eläimiä, ja muukalaisia sairaan maan päällä jossa isoveli valvoo hallitsee pakottaa keskitysleirimäisessä tehtaassa / yhteiskunnassa jossa ihmisiä puristetaan samaan muottiin: anoreksiaa, piikkejä silmissä, parantumattomia haavoja, seonneita telkkareita, tyhjiä huoneita, toistuvia unia, odottavia metallisia kasvoja, mutta ennen kaikkia ihminen ei pelkää enää vaan on alkanut kuolla. Paradoksaalisesti toivokin välähtää hetkeksi:

" vielä joskus saan mitä haluan."

Tämä ei tosiaankin olla yhtä hajukumia vaihtavien kultapossukerholaisten koululaisten hyväksyttyjen raittiuskirjoitusten kanssa, vaan raotti maailmaa joka oli pahaa, ja mitä pahinta - totta. Opettajat eivät olleet enää ihmeissään uudesta villityksestä - lennokkien liimaamisesta, joka mahdollisti imppaamisen.

　

Musta väri, se on salmiakkia, ei ei, alkuperäinen salmiakkihan on valkoista, jauhetta.

Onko se lakritsia, karhunmarjoja, kasvisuutejuomaa, oliiveja, mustia viinimarjoja, tummaa soijkastikettaa.. Mikä on mustaa?

ainakin Musta elokuva, eli ranskalainen ilmaisu film noir, kuten 1940-luvun melodramaattiset, klaustrofobiset, jyrkkiä kontrasteja, valoja, ja varjoja syytävät rikosklassikot kuten Nainen ilman omaatuntoa tai Nainen Shanghaista.

Mustanaamio - Pääkallosaarella asuva sankarillinen naamioitunut trikooasuinen sarjakuvahahmo eli Vaeltava Aave, alun perin Phantom, luoja Lee Falk, sarjakuvalehti on ilmestynyt vuodesta 1936 lähtien, itse olen  lukenut sitä lapsena ruotsiksi, kun sillä kielellä sitä sai.

Mustakaapu = paha sarjakuvahahmo joka vieraili silloin tällöin Mikki Hiiren tarinoissa, tietystikin piiloutuneena mustaan viittaan, ensirakastajan ja latinon näköinen viehkeine viiksineen. Katso vaikka mielestäni paras Aku Ankan taskukirja jossa siedän Mikin läsnäoloa eli numero 55: Mikki kummitusjahdissa, varsinkin tarinaa: Mustan aaveen arvoitus;

muuten, erinomainen sarjakuvahahmo goottityttö Nemi (mehevän sarjan on taiteillut norjalainen Lisa Myhre, jonka helman näin vilahtavan viimevuotisilla  kirjamessuilla joissa en paljoa muuta nähnytkään kireän aikataulun vuoksi) diggaa Mustakaapua.

Ja siitä tulikin mieleeni, että jumalaisen Rutger Hauerin ( Blade Runner ) kotisivuilla on tällätty paraatipaikalle Myhren Nemi –sarjis, jossa Nemi selittää puhelimessa meille tuntemattomaksi jäävälle immeiselle kuinka ahkera hän on ollut tänään, vastoin tapojaan, johon ääni puhelimessa sanoo:

" Wau, elämä tosiaan muistuttaa Blade Runneria."

Nemi vastaa pettyneenä: " Mutta ilman Rutger Haueria. "

Ääni: " Ok."

Nemi: " Ei todellakaan. "

Kylläpäs tuo oli hankala suomentaa. Olen Nemiä lukenut suomeksi Metro-lehdestä ja Ilta-Sanomista, ja tietysti omista Nemi sarjakuva-albumeista.

Itse asiassa, olen ohittanut, siis trollehäxanilaisittain sanonut "ajanu siutti" Nemi -järven Italiassa. Televisiossa on näytetty dokumenttia kyseisestä järvestä josta "löytyi" keisari Caligulan laivat, jotka saatiin vihdoin näytteille pantua – sitten natsit tuhosivat ne. Caligula on kiinnostava keisareista siksi, ettei hänestä pääse selvyyteen, oliko hänen hulluutensa tarkoituksellista ja oivaa strategiaa, oliko hän aikansa viihdemoguli joka nöyryytti riskejä miehiä keräämään  simpukoita vai oliko hän pelkästään romantikko… Pidän itse - jos keisareita yleensä voi pitää – mm. Hadrianus nimisestä kulttuurin palvojasta, häneen voi tutustua mm. Greenawayn elokuvassa Arkkitehdin vatsa, tai mennä suoraan Tivoliin, puhun siis kaupungista Tivoli, jossa on hänen upea Villa Adriano, jonka rapistuvat patsaat ovat veistetty komeista nuorista miehistä, sekä rauhoittavat, sypressien marssirivistöä peilaavat vesialtaat ovat valttia…

Musta dahlia oli lehdistö antama nimi 1940-luvun Hollywoodissa murhatulle naiselle, kirjoitettudekkareiksi ja dokkareiksi, eksploitaatiota. Murhaa ei ole ratkaistu vieläkään.

Sopivan goottilainen spektaakkeli on Joutsenlampi.

Tämä Tshaikovskin baletin esittää Ruotsin Kuninkaallisen oopperan Baletti.

Tiedättehän, kaikki nuo ihanat miehet tiukoissa trikoissaan. Ennen kaikkea hopeakruunuun ja kokomustaan pukeutunut  ( tietysti maata viistävine hihoineen ja helmoineen)
kuningatar on ylväs, hyväryhtinen majesteetti joka sinettisormuksellaan painaa asiakirjat kohtalokkaiksi.

Tämä Musta Joutsen on goottilaisena hahmona kiehtova.

Musta joutsen

on myös kuvataiteilija ja kuvanveistäjä

Sanna Koiviston pronssinen Timo K. Mukka -muistomerkki, vuodelta 1985.

Se on tällätty Pellon kirjaston seinään – vaikka viimeinen viesti Timolle ennen kuolemaansa 1973 oli Pellon kunnalta karhukirje… Parempi myöhään kuin ei silloinkaan. Manan majoilta nero ei tuota paikkakunnalle enää paljoa "skandaaleja", vaan pelkkää ostovoimaa saapuu kuntaan taideturismin tms. innoittamana. Näin ollen kunnan tarvitse elättää nälkätaiteilijoita perheineen, vai liekö koskaan elättänytkään??

• Timo K. Mukka oli lappilainen nero: kirjailija, runoilija ja taidemaalari, joka kirjoitti mm nuoren naisen näkökulmasta herkkyydellä jonka olen löytänyt vain ja sattuneesti myös tornionjokelaisen kirjailijan nimeltä Väinö Kataja teoksista. Timon teos Maa on syntinen laulu muuttui lihalliseksi elokuvaksi Kittilässä, ja minäkin pyörin noissa kuvauksissa. Timon lapsen kanssa olen yrittänyt istua niin ikään tornionjokelaisen kirjailija nimeltä Annikki Kariniemi rikkinäiselle tuolille josta peitti lumoava turkoosi kiinalainen, kirjoiltu silkkikangas.

Odette/Odile rooli on kiehtovan skitsofreeninen, mutta velhon nimeltä Rothbart rooli on goottilainen lain yläpuolella oleva yrmeä ylimys, joka noituu nuoret neidot… Hän voi uudemmassa libretossa saada nimekseen Paha henki, kohtalo, kuten Savonlinnan baletin sivuilla kerrotaan kuulun Bolshoi teatterin produktiosta.

Yhtä kaikki velho Rothbart on muuttanut prinsessa Odetten joutseneksi. Mutta kun Odettasta tulee Odile, myös kiltistä tytöstä tullee vamppi, viettelijätär. Voi prinssi parkaa…

Yrjö Kokko nimisen kirjailijan Pessi ja Illusia teos esittelee ihan alkumetreillään mustan palokärjen.

Musta graniitti soveltuu hautakiveksi, musta kulta tarkoittaa maaöljyä, mustapekka on lasten korttipeli, jonka poliittisesta korrektiudesta on ollut mahdollista polemiikkia, samoin leikistä kuka pelkää mustaa miestä.

Kissoilla musta väritys jostain syystä yhdistetään huonoon onneen, ja noituuteen joka jäsennetään mustavalkoisesti pelkästään negatiivisena. Edgar Allan Poe kirjoitti opettavaisen kauhean tarinan The Black Cat (1843) jossa itse kissa ei ole demoninen, vaan ihmisen minä on; varsinkaan hänen Korppi –runonsa ( 1845 ) tenho ei konsanaan laske - Musta korppi sinänsä on kaunis, uhkaava silhuetti.

Taiteessa Kasimir Malevitšin teos Musta neliö on kiehtonut vuodesta 1913, 1914 tai 1915 lähtien.

Toisaalta hersyvässä komediasarjassa Ruuvit löysällä (Fast Show, 1994 - 2001) esitellään leppoisa valkopartainen taiteilija Johnny joka maalaa luonnonhelmassa konservatiivisia maisemataulujaan, kunnes joku onneton mainitsee värin musta, jolloin papparainen saa giganttisia raivokohtauksia, repii pänselit ja kehykset ja retkituolit tuusan nuuskaksi ja vainoharhaisena huutaa kuinka hänet teljetään kellariin ja syötetään neuloja…


Muuta negatiivista: Musta leski, musta surma, musta magia, mustasukkainen, häpeäpenkistä käytetään nimitystä mustapenkki, ja Mustapaidat marssivat fasismin tahtiin Italiassa. Liikenteessä meitä pelottaa musta jää.

Musta Paraati oli kotimainen goottipunkin / syntiikkapopin ahdistunein helmi nihilistisine sanoituksineen ja saksalais-ekspressiivisine, apokalyptisen minimalistisine äänimaailmoineen.

• Ø vrt. kappaleet tai levynnimet: Lady in Black, Paint it black, Black Celebration, Black Velvet, Man In Black, Bury Me in Black, Burn Black, The Black Goddess Rises, ja tietystikin Black is Black; tai hevibändit kuten Black Sabbath, joissa musta oli korostamassa tuota tummempaa puolta, "rankkuutta", toiseutta tai vastaavaa, ja se kapinoi valtavirtaa (laiskanpulleat keskiluokkaiset luteriaanit) vastaan, tarkoittihan nimi saatananpalvonnassa Mustaa messua. Mutta Titus Hjelm osaa paremmin selittää hevimusiikkiin kuuluvat ironiset, parodiset, mahtipontiset tai hurmokselliset kapinalliset konventiot, jotka siihen karnevalistisesti kuuluvat olematta silti kirjaimellisesti täysipainoista satanismia.

Mutta musta identiteettinä, rotuna merkitsi myös ylpeyttä omista juuristaan, kuten reggaebändi Black Uhuru (= Musta vapaus), liikkeessä Black Panthers ja iskulauseena: Black is beautiful!

Pseudogooteilla voi olla oma joulunsa [Within Temptation: Gothic Christmas]. Emojen joulu?

Pahaenteinen musta on jännäreissä tuonpuoleisen allegoria, outo rajatila, se on vajoamista synkkyyteen tai ihmisen sisimmän kaikuluutausta: Fade to black – kun valot sammuvat, Black Moon Rising.

Me kaikki muistamme Chaplinin elokuvan Nykyaika, ja alun kohtauksen sinne päin sinkoilevasta, tiiviistä lammaslaumasta, josta erottuu ylitse muiden yksi musta lammas. Kuva leikkautuu Chapliniin taapertamassa liukuhihnan äärelle.

Ihmisvirta änkeää itsensä robottimaiseen työhön yhtä laumana ja ajatuksettomana – isojen pamppujen vain kieriessä ruplissa, kruunuissa ja zloteissa. Iso veli valvoo, ja suuri kello tikittää. Chaplinilla oli toisenlainen käsitys modernista aikakaudesta ja "koneromantiikasta" kuin kotimaisella, koneita ja autoja ja vauhdikkuutta palvovalla Tulenkantajat -ryhmällä - eiväthän he koskaan joutuneet tekemään oikeata, raskasta, yksitoikkoista työtä liukuhihnalla.

Nykyajan ainoa hyväksyttävä koneromantikko onkin Tim Burton – esimerkiksi elokuvassaan Saksikäsi-Edward, jossa koneistus on milteipä inhimillistä - silmineen, suineen ja jalkoineen; yksinäinen, vanha keksijä joutuu käyttämään koneita leipoakseen mm. itselleen pojan…

Kun katsoo Tohtori Heinrich Hoffmann nimisen kirjailijan teoksen Jörö-Jukka eli hupaisia tarinoita ja lystikkäitä kuvia 3-6 -vuotiaille lapsille 502. (!!) painoksen suomennuksen näköispainosta, näkee selvästi Edwardin piikkisine hiuksineen ja pitkine kynsineen t saksineen. Tämä karmiva kirja ilmestyi jouluksi 1844, ja on sen jälkeen opettanut lapsia ankarasti kampaaman tukkansa ja leikkaamaan kyntensä – kun taas toisaalta se on ollut makoisaa kapinoimisen kohdetta hipeille, punkkareille ja gooteille. Burtonin tuotannossa on mukavasti mustiin pukeutuneita selkeitä gootteja ja gootahtavia tyyppejä – aina Vincentistä Beetle Juicen kautta jopa Mars hyökkää elokuvaan, jossa presidentin tytär on persoona joka ei pukeudu beigeen.. Beetle Juice elokuvassa mustiin pukeutunut tytär (Winona Ryder) valokuvaa "uutta" taloa johon hän juppivanhempiensa kanssa muutti, ja vain hän tuntuu kommunikoivan aaveiden (Geena Davis, Alec Galdwin) kanssa.

Itse asiassa Tim Burton itsekin muistuttaa Jörö-Jukkaa huitoessaan ja ohjatessaan tukka törhösenä.

Oliko Burtonilla ja Hoffmannilla taustalla vanha, skandinaavinen ajatus kynsien leikkaamisen riitistä, kuinka kynnet leikataan, kerätään ja laitetaan laivaan (Nagelfar) purjehtimaan pois. Näin ihminen itse säästyy….

• hautasihan Burton Batman-elokuvassaan Pingviinin juuri viikinkimenoin.

• Nagelfar on pohjoisen mytologian mukaan laiva joka on rakennettu leikatuista ihmisten kynsistä. Tarkoitetaan myös kuolleiden kynsistä koottua laivaa. Katso myös kiinnostava eepos nimeltä Edda, josta voi lukea mm. Ragnarökistä.

• Ragnarök eli viikinkien jumalien (= aasojen) ja jättiläisten viimeinen taisto, maailmaloppu, maailmanpalo, myös Jumalten tuho ja Jumalten hämärä. Ragnarök on myös Richard Wagnerin ooppera ja mojova bändin nimi.

• "Kuolleiden kynsistä tehty Nagelfar toi jääjättiläiset Midgårdiin ja alkoi ankara talvi jonka pimeyttä kesti vuosia. Aurinkoa tai tähtiä ei voinut nähdä. Rodut kuolivat." kerrotaan Pakanaverkko ry - Vox Paganorum -nettisivuilla otsikon Muuttuuko maailmankuvamme todella? alla.

• "Tulee niin valtava myrsky, että maailmaa ympäröivä Midgardsormur-käärme ryömii rannalle ja sylkee myrkkyä. Naglfar, kuolleiden ihmisten kynsistä rakennettu laiva purjehtii ja pahat olennot pääsevät maahan ja Ásgardiin. Fenrisulfur nielaisee Odinin ja Midgardsormur ja Thor tappavat toisensa. Sodan päätteeksi tulijätti Surtur syöksee tulta yli maailman, polttaa Yggdrasilin ja maailma uppoaa mereen. Mutta aikanaan maa kuitenkin nousee jälleen merestä, uutena ja hedelmällisenä." jatkaa puolestaan Marko Grönroosin kirjoittama Ásatrú, aasainusko artikkeli kopsattuna Metsola – Suomen luonnonuskollinen foorumin nettisivuilta.

• Nagelfar, Naglfar = bläkkismetallibändejä – levyarvosteluissa ei unohdeta mainita nimen alkuperää - hienoa.

Ovatko metallimusiikin alalajit meidän uusia saagojamme ja museoitamme? Ajattelen kirjoittaessani näyttöpäätteellä hotpantseissa kuin Kinkkuelämää sarjan Carrie. Tai hän ei toki olisi moisia pohtinut, mutta kamera kuvaa hienosti kuinka hän pohtii ja sitten kone (mäkkiläppäri) kirjoittaa.

Muistan joskus kuinka typerä ja sadistien lapsi Picasso oli aikuisena kuulapäänä käskiessään jonkun toisen, lähinnä tietyn naisen, leikkaamaan hänen pyhyytensä varpaankynnet.

Pelkäsikö hän kloonaajia? Vai pikemminkin voodoota? Vanhoja kauhuelokuvia ja Noitia katsoneena tiedämme, että kuka meille pahaa hautookin tarvitsee vain kasan kynsiämme ja….

Mustamaalaus ei ole kivaa, pahanilman lintua sanotaan Ranskassa mustaksi eläimeksi, ja englanniksi kiristäminen kirjoitetaan blackmail. Ruotsin kielessä mustaa tarkoittava sana svart on johdannainen mm. ilmaisuihin pimeää rahaa, kuutamourakointia, sekä pimeää työvoimaa - symboloiden sanaa laiton. Black out tarkoittaa täyttä tajunlähtöä, varjostusta; black-out pimennystä; blackout katkosta.

Länsimaissa musta on surun väri mm vaatteissa, mutta esimerkiksi Egyptissä musta symboloi elämää, toivoa, koska se oli elämää ja elinkeinoja antavan Niilin lietteen väri. Kemi tarkoitti Egyptissä joko Egyptiä tai mustaa. Italiankielinen sana nero tarkoittaa mustaa.

Musta väri vaatteessa on luotettava: persoonaton ja kova agentti pukeutuu mustiin ennemmin kuin malvaan, sahramiin tai fuksiaan. Toisaalta kokomustassa trikooasussa ja kommandopipossa yöaikaan Kruunun jalokivien säilytyspaikan vierellä liikkuminen saattaa herättää huomiota.

Mutta onhan musta tärkeä väri: Musta laatikko, se on puolet shakkilaudasta:



intohimoisissa melodraamoissa Mustat silmät tai Mustalaishurmaaja se on selkeä väri.

Musta on myös parempi väri: Musta multa on parempaa kuin multa. Musta kyy on huumorisarja, samanniminen [ Blackadder ] kirjasintyyppi on goottilaisittain varsin kiehtova historiallinen kiemura kirjoitusasu.

Musta on ainakin hätkähdyttävä väri: Morsian pukeutui mustaan…

• Ridley Scott ohjaasi toimintajännäri vuonna 1989 Musta sade, jossa soi Iggy Popin kauniin haikea Livin' On The Edge Of The Night, jossa sanoissa lauletaan mm:

" And when the black rain's down

In this cold gray town

I'll be waiting

Waiting at the edge of the night…. "　

Musta aurinko on tuttu - niin Susan Sontagin (1987), kuin Juice Leskisenkin tuotannosta, nykyään jopa d-vitamiinia myydään tuolla nimellä ;)   vert ´erinomainen Iron Sky filkka

Black Rainbow eli musta sateenkaari on taas Marilyn Mansonilta,

Mike Hodgesin ohjaasi vuonna 1989 trillerin Black Rainbow; Michael Curtizin ohjaama A Fekete szivárvány (1916) on myös käännetty englanniksi nimeksi Black Rainbow.

musta enkeli puolestaan Tuomari Nurmion pop-lyriikassa vei päivänsankarin lasten mehukesteiltä. Väri voi olla myös mystinen, tai pelottava tuntematon, kuten Musta aukko, vaarallinen Sirius Musta Harry Potterista, tai Sormusten herran Musta ruhtinas.

Toisaalta pimeys, yö sinänsä antaa mielikuvitukselle ja luovuudelle vallan. Musta mielletään ns. normaalin vastakohdaksi, kuten Musta raamattu tai Musta messu. Musta on siis anarkistinen, poikkeava. Musta pörssi on kovina sota-aikoina ainoa toimiva kaupankäynnin muoto. Mustalle listalle joutuminen ei ole suotavaa.... Musta hevonen voi yllättää niin raveissa kuin eduskunnassakin hevostellen. Mehän muistamme Kokki, varas vaimo, ja rakastaja -elokuvan (1989) jossa ruokalautaselle asteltavassa kokonaisuudessa on jokin osa mustaa, joka sinänsä on kallista kuten mustaviinimarja, koska, ohjaaja / keittiömestari Greenawayn mukaan, ihminen / katsoja tarvitsee lautaselleenkin muistutuksen kuolevaisuudestaan – memento mori.

Teloittajan päähine on musta, ja Japanissa se on yksi kimonon väreistä kertoo meille coloria.net -sivuilla, ja jatketaan:

• " Mustan käyttö suruvärinä saattaa juontaa seemiläiseen kulttuuriin, jossa kasvot mustattiin tuhkalla tai kuralla. Musta oli suruvärinä antiikin Kreikassa ja Roomassa, jonne tapa tuli Egyptistä (tosin varhaisessa Egyptissä suruväri joidenkin lähteiden mukaan oli keltainen)."

• " Fulvio Pellegrino Morato piti mustaa rakkauden ja kuoleman vuoksi tunnetun surun värinä Venetsiassa julkaistussa tutkielmassaan Il significato de' colori (1535)."

Riikka Ahonen (HAMK/ Sisustusneuvojan erikoistumisopinnot, Kevät 2005) kertoo mustaan keskittyvässä kirjoituksessaan:

• " Antiikin aikaan kuoleman voimille uhrattiin mustia eläimiä. Kreikan mytologian yön jumalattarella Nyxillä oli musta, tähdinkoristeltu puku. Hänellä oli mustat siivet ja hän lähti luolastaan joka ilta ajamaan taivaan yli mustien hevosten vetämissä vaunuissa. Nyx oli rakkauden nautintojen, unen ja unelmien, mutta myös kuoleman äiti. Roomalaiset perivät mustan suruvärikseen egyptiläisiltä. "

Me kaikki rakastamme mustaa, koska se on lempivärimme, joka siis itse asiassa ei ole väri ollenkaan. Wikipedian nettisivuilla mustaa kostyymiä ovat käyttäneet SS-joukot, inkvisiittorit, merirosvot kuin myös fasistitkin. Kommunismin musta kirja kertoo " kommunismin rikoksista", mutta musta väri myös hoikentaa… Itse ajattelen mustan olevan juhlava ja arkinen väri, kunhan se on vain pysynyt mustana. Se voi olla avangardistien varuste, vaikkapa iso huivi, geometrisesti leikattu, ties mistä turpeesta kudottu. Musta hattu on harvemmin naurettava, toisaalta musta huumori on satiirin lajeista hersyvin.

Kaikista kauniimmin ja tiiviimmin ilmaisi Renoir:

" Kaikkien värien kuningatar on musta."

käännös kirjailijan.

kuten mein hiero Stig Nasty  tyyli-ikoninaan upea Vampira, kotimaan tyttö, ja upea Barbara Steele, gootti-ikoni:
Cramps ja latex:

Irma Vep ja latex:
ihana Stiv Bator: ja tietty Johnny Thunders, jolta moni on New York Dolls -aikaisen tukkamallinsa kopioinu, kröhöm:
 ja tiätty John Cooper Clarke, mm Mansessa, kuvvaamani:

 Einstürzende Neubauten: Sabrina " It is as black as Malevich's square The cold furnace in which we stare A high pitch on a future scale It is a starless winter night's tale It suits you well It is that black It is that black"

 
and from here - or from her to eternity:

Whatshallapoor: Uusromantikot, futuristit ja mustahuulet

Katsoin Kraftwerk 2013 dokun, myös Kraftwerkit olivat mustahuulia. Kerran ;)
80-luvun alussa gotiikkaan yhdistyi uusromantiikka ja futurismi. Yhteistä oli kajalinkäyttö, syntsat ja röyhelöpuserot. Classix Nouveaux, Adam Ant ja jopa Duran Duran eivät olleet niin hirvittävän kaukana pesunkestävästä gootti-eliitistä á la Bauhaus ja Sisters of Mercy, joiden musiikillinenkin anti oli kaikista gooteinta, mystisintä ja kiehtovinta. Mahtipontisen silmämeikin teon meille opetti Siouxsie. Curen jäähallin keikan huomasi hetkessä: Helsinkiin valui junalasteittain tupeerattuja mustatukkia, joiden yllä oli Kanadan kokoinen reikä otsonikerroksessa. Nykyään hiuslakka on otsoniystävällistä. 

kaltion linkissä JA KOTIMAASSA: bailumestojen puute, totalitaarinen, Orwellin 1984, viha,

Montini tai ainakin Ur & Pennistä ostetut kor´vakorut

20

kruunua

Minun tyylini: Kathy Burke. Gimme gimme gimme

Upea Kathy Burke IMDb eräs lempparinäyttelijöistäni:
Elokuvia: Sid & Nancy, Keskimaan cowboyt, Suoraan helvettiin, Tyttövankilan kapinalliset, Pappi lukkari talonpoika vakooja.

TV Sarjoja: Gimme gimme gimme 1999-2001 IMDb, Todella upeeta, Psychobitches ( aivan ihana TV sarja 2013 ), Harry & Paul, Harry Enfield Show, Catherine Tate Show ... Minun tyylini: Gimme gimme gimme!!!

Miten korsetti puetaan: House of Wax, 1953.

Miten korsetti puetaan: House of Wax, 1953. Tämä ihanaan Vincent Pricen tyrmäävän technicolour räikeän oikea 3D elokuva iskee tajuntaa kuin pingispallo... silmään. Ja taas mennään Manalaan kun cäncän soi

Hanami-asut 2014 @ Roihuvuori!

Hanami-asut 2014 @ Roihuvuori!
Kirsikankukkien katselua... ja muutakin... Hanami 2014 @ Roihuvuori!
Hanami 2012 muualla linkissäni multimediavakka